lauantai 23. helmikuuta 2013

Heippa, CocoVi Bar!

Kultaakin kallimpi CocoViBarin jengi.  Kiitos kaikille olemassa olosta. Voih, Heidi  puuttuu kuvasta!

Armas tukikohta, kaupungin paras kohtaamispaikka, Suomen kutsuvin hengailutiski sammuttaa valonsa, hiljentää blenderinsä ja siemaisee viimeiset pakuteensä.

Melkein kaksi vuotta olen vietänyt tämän lempilapseni kanssa eikä yksikään työpäivä ole tuntunut työläältä työltä. Harvalla työpaikalla työntekijät viettävät niin paljon vapaa-aikaansa kuin meillä. Kertooko se työpaikasta vai tärähtäneistä työntekijöistä, se on eri asia se...

Tiskin takana on käyty huikeita keskusteluja, hulluja nauruja, pieniä itkuja, mahtavia kaakaoövereitä, suunnitelmia, unelmointeja... 

Haikeutta ilmassa, elämään jää iso, kookospähkinän kokoinen aukko. Henkiseen eväsreppuun on jäänyt paljon tietoa, ihania ystäviä, mahtavia asiakkaita, loputon kaakaonhimo, aurinkoa, positiivisuutta ja voimaa toisista ihmisistä.

Kun yksi ovi sulkeutuu, niin......



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti