Heippa, CocoVi Bar!

Kultaakin kallimpi CocoViBarin jengi.  Kiitos kaikille olemassa olosta. Voih, Heidi  puuttuu kuvasta!

Armas tukikohta, kaupungin paras kohtaamispaikka, Suomen kutsuvin hengailutiski sammuttaa valonsa, hiljentää blenderinsä ja siemaisee viimeiset pakuteensä.

Melkein kaksi vuotta olen vietänyt tämän lempilapseni kanssa eikä yksikään työpäivä ole tuntunut työläältä työltä. Harvalla työpaikalla työntekijät viettävät niin paljon vapaa-aikaansa kuin meillä. Kertooko se työpaikasta vai tärähtäneistä työntekijöistä, se on eri asia se...

Tiskin takana on käyty huikeita keskusteluja, hulluja nauruja, pieniä itkuja, mahtavia kaakaoövereitä, suunnitelmia, unelmointeja... 

Haikeutta ilmassa, elämään jää iso, kookospähkinän kokoinen aukko. Henkiseen eväsreppuun on jäänyt paljon tietoa, ihania ystäviä, mahtavia asiakkaita, loputon kaakaonhimo, aurinkoa, positiivisuutta ja voimaa toisista ihmisistä.

Kun yksi ovi sulkeutuu, niin......

Sunnuntaiden satoa kamerasta

Maista kotimaista!

Tästä linkistä pääsee lukemaan NYT -liitteessä ilmestyneen varsin mielenkiintoisen kuvauksen suomalaisen ruoan metsästyksestä. Toimittaja haastoi itsensä ja ystävänsä elämään pääosin suomalaisella ruoalla tammikuun ajan.  Hienoa!

Olen juuri nyt niin väsynyt tämän viikon järjettömästä, vaikkakin paljon minulle antaneesta, työviikosta, etten jaksa intoilla ja saarnata aiheesta itse yhtään enempää. Väsymykseni pelastaa siis sinut nyt siltä!

Enää tänään tämä vain 12 tuntia kestävä työpäivä ja huominen vain 8 tunnin päivä (normaaliksi sitä jotkut kutsuvat, mutta se on toinen aihe se...) ja sitten vapaa sunnuntai. Vapaan sunnuntain, tuon lempi päiväni, kruunaa jälleen järjestettävä koko kansan ruokakarnevaali eli Ravintolapäivä. Vaikka meillä olisi Annin kanssa valmis suunnitelma (jopa hienosti eräänä elokuun yönä laadittu muistio paperilla aiheesta..) oman Ravintolapäivän ravintolaksi, tyydymme työmyyrinä herkuttelemaan muiden tekemillä herkuilla tällä kertaa. Ehkä karjalaiset neidot tarttuvat kauhoihin ensi kerralla...

Mukavaa viikonloppua -ja muista hyödyntää kotimaisia raaka-aineita viikonlopun kokkailuissa! (Tulihan sitä saarnaa tähän loppuun vielä vähän, hah!)

Jo joutui armas aika

Ruokavallankumos on levinnyt Helsingin Kluuviin. Eat&Joy Maatilatorilla kytee. Ruokakapinalliset ja heidän kannattajansa kokoontuvat maanantaista lauantaihin lounaalle Armas Pikaruokalaan.

Armas Pikaruokalassa on mahdollista syödä sellaista, minkä joskus on kuvitellut mahdottomaksi: kotimaista, rehtiä, aitoa, edullista ja todella maistuvaa pikaruokaa keskellä kaupunkia tyylikkäässä ja viihtyisässä ympäristössä.

Olen jo kaksi kertaa syönyt Armaan lounaan vaihtoehdoista kasviskebabin. Viikon sisällä, hupsista! Herkullisen, tuoreen, talossa leivotun pitaleivän välissä paahdettuja juureksia, sipulia, tummaa salaattia, sinappista fenkolikastiketta. Tänään mieleni ja vatsani  onnelliseksi teki kotimaisista härkäpavuista tehty tulinen täyte. Onhan se nyt tunnustettava, että tällainen niin kutsuttu mättöruoka tekee onnelliseksi. Suuren lautasen täyttää laadukkaista raaka-aineista, hyvällä hengellä valmistettu mättö, kauden makujen juhlat aivan edessäni!

 Pääruoan lisäksi lounaaseen kuuluu vesi, leivät, voi sekä kahvi tai tee. Ja kahvin kanssa toki maittavaa hunajaa ja laadukasta, kunnollista raakamaitoa. Jo joutui Armas-aika ja ruoka suloinen.

p.s Koska Armas-perhe on ottanut ohjat käsiinsä Eat&Joyn keittiössä, olen sanonut heipat sillä puolella työskentelylle ja olen loikannut myymälän ja Muu-maitobaarin puolelle. Eat&Joylla on hyvä olla ja on mukava päästä taas kokonaan asiakkaiden pariin, vaikka keittiössäkin viihdyin mukavasti. 

Universumissa kaikki hyvin.

Manteliletut

Gluteenittomat mantelilettuset valmistuvat käden käänteessä vaikkapa ihanaksi kiireettömän aamun aamupalaksi (sisältäen mielellään sänkyyn tarjoilun).

100g mantelijauhoja
3 luomu kananmunaa
3 dl luomu maitoa (tai maidon korviketta kuten mantelimaitoa tms.)
70 g voita
suolaa

Sulata voi. Sekoita jäähtynyt voi kunnolla vatkaten muiden ainesten kanssa.
Parhaimman näköisiä pikkulettusia saa paistamalla ne ohukaispannulla, toki myös isommalla pannulla saa paistettua kerralla useamman pienen letun.

Letuille seuraa tekee mielellään esimerkiksi hunaja, kanelilla maustettu kermavaahto, omenasose, kardemumma, raikkaat marjat tai vaikkapa omenakompotti.

Nopea omenakompotti syntyy, kun pehmentää ja hauduttaa omenalohkoja kattilassa voissa. Halutessaan sekaan voi laittaa hyvälaatuista tummaa sokeria tai hunajaa. Vaihtelua kompottiin saa lisäämällä joukkoon vaikkapa lorauksen calvadosta, mintun tai rosmariinin oksan tai tähtianiksen.

Letut maistuvat lapsuudelle, turvalle, huolettomuudelle, lämmölle ja leikille.

Maailma tarvitsee enemmän lettuja!