Hauskaa muuten sinänsä, suklaakakku saattaa olla tämänhetkisen elämäni takana oleva voima. Neljä vuotta sitten ihanien katalaaniherkkujen keskellä inspiroiduin leipomaan mutakakun -oi ensimmäistä kertaa elämässäni. Etelä-Euroopassa on tapana viedä päivälliskutsun saatuan mukanaan esimerkiksi leipää, viiniä tai jälkiruokaa. Huumautuneena paikallisesta rikkaasta ruokakulttuurista leivoin tummasta suklaasta, voista ja kananmunista viemisiksi ensimmäisen kakkuni. Nyt vain neljä vuotta myöhemmin olen valmistunut kokiksi. Se, mihin elämä on minua kuljettanut kumpuaa siis täyteläisestä tummasta suklaasta.
Tämän kakun tein tuota Gironan aikojen reseptiä mukaillen. Ainesosat ovat samat, mutta rakenteesta saa kuohkeamman erottelemalla keltuaiset ja valkuaiset. Ah ja ranskalaiset pitävät elämästään kuohkeana!
******
Ranskalainen suklaakakku
200g tummaa suklaata (itse käytän Pirkan Luomu Tummaa suklaata)
200g voita
2 rkl puhdistamatonta sokeria (itselläni palmusokeria)
2 rkl mantelijauhoja
5 kananmunaa
Sulata voi ja suklaa vesihauteessa. Anna jäähtyä.
Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Vatkaa keltuiset ja sokeri vaahdoksi. Vatkaa myös valkuiset vaahdoksi. Pieni hippunen suolaa tekee valkuaisvaahdosta kestävän ja jämäkän.
Sekoita vispilällä voi-suklaa-seos ja keltuais-sokeri-vaahto sekä mantelijauho keskenään. Toivottavasti annoit voi-suklaa-seoksen jäähtyä tarpeeksi, sillä muutoin sinulla on nyt edessäsi munakokkeli-suklaa-seos. Pieni ripaus suolaa taikinassa korostaa suklaan makua, suosittelen siis.
Nostele nuolijalla tai lastalla seoksen sekaan valkuiaisvaahto.
Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan, paista 200:ssa astessa ja noin 10 minuuttia. Ota kakku uunista silloin, kun kakku on keskeltä vuokaa heiluttaessa vielä hieman hyllyvä, haluammehan nauttia tämän suklaisen unelman mehevänä ja kosteana. Nauti kakku joko lämpimänä tai vaikkapa jääkaappikylmänä kermavaahdon kera seuraavana päivänä.
******
Teen juojaksi juon yllättävän paljon kahvia. Suosittelen nauttimaan kakusta vaikkapa kaardemummalla maustetun kahvikupposen kera. Ripaus lempimaustettani kaardemummaa lämmittää ihanasti kahvin makua ja intialaisen ayurveda-opin mukaan tasapainottaa kahvin elimistöä happamoittavaan vaikutusta.
Elokuun lopun lähestyessä virittäydyn ranskalaiseen lomatunnelmaan nautiskelemalla palan tätä kakkua illan hämyssä ja katsomalla Amelien, elokuvan, jonka katsomista olen epätyttömäisesti onnistunut välttelemään tähän asti. Aion kohdata sen kuten Pariisin, kaupungin, jota olen jotenkin kummallisesti onnistunut välttelemään tähän asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti