Ennen kuin karkaan muuttolintujen perässä etelän rannoille on pohdittava erästä asiaa. Tai oikeastaan tunnustettava jotain. Viime aikoina olen miettinyt mistä johtuu se, että ainoa lehti, jota jaksan lukea on Maaseudun Tulevaisuus. Olenko a) asunut liian kauan Korvenkylässä b)olenko mahdollisesti vanhentunut huomaamattani 30:llä vuodella c) saat ehdottaa vastausta
Muut lehdet ovat täynnä sitä samaa. Ottipa käteensä aamuteen seuraksi melkeinpä minkä tahansa aamulehden koristavat sen sivuja täysin samat uutiset kuin televisiossa pitkin päivää. Uutisten yhdenmukaisuus ja yksipuolisuus on puuduttavaa. Vaan toisin on suosikkini Maaseudun Tulevaisuuden kanssa! Lehti tarjoilee luettavaksi asioita, joiden ulkopuolelle auttamattomasti jää, jos luottaa ainoastaan päälehtien tai -kanavien tarjontaan. Viime viikkojen aikana olen voinut lukea kiinnostavia kirjoituksia muun muassa eduskunnan kannasta eläinsuojelurikoksiin, reilunkaupan tuotteista, luomun tilanteesta, turpeen käytöstä, D-vitamiinista...
Tässä esimerkiksi mainio (ja surkuhupaisan totuudenmukainen) kirjoitus lukijan kynästä:
www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijalta/viestit/09/fi_FI/taasko_lahiruokaa/
Naisten lehtien puolelta suosikkejani ovat uutukainen Evita ja vanhempi konkari Voi Hyvin. Lehdet poikkeavat piristävällä tavalla naistenlehtien tavanomaisesta, hyvinkin yksipuolisesta tyylistä. Molemmissa lehdissä on mukana mukavia tarinoita erilaisista ihmisistä, reseptejä (hämmentävän usein jopa oikeasti terveellisiä, sillä usein naistenlehtien reseptit ovat oikeaa Frankenstein-ruokaa) ja usein juttuja luonnonkosmetiikasta. Liian usein nimittäin suuret kosmetiikkafirmat jyllävät naisille suunnattujen lehtien mainoksissa ja testeissä kemikaalipommeillaan. Luvaten ikuista nuoruutta, totta kai!
Nyt keräämään viimeiset omenat, ruusunmarjat ja aroniat talven varalle! Katse kohti horisonttia ja suunnaksi lintuauran näyttämä tie.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti