Jotain mätää

Tiedättekö mitä tein kuultuani uutisen mädästä brasilialaisesta lihasta, jota ehkä oli tuotu Suomeenkin? 

Myhäilin tyytyväisenä. 

Koska, jos kuluttaja on niin ajattelematon, että ostaa brasilialaista lihaa tai vastaavasti ei ota selvää tai välitä siitä, mistä syömänsä liha on peräisin, on vain oikeus ja kohtuus, että se liha on vhintään mätää. Bon appetit vaan.

Tässä jutussa http://www.hs.fi toimittajat kyselivät Kampin ravintoloissa mistä ravintoloiden käyttämä liha on peräisin. Hyvä juttu, toivottavasti edes muutaman lukijan silmät aukenevat kyseenalaistamaan ruokansa alkuperää ja eettisyyttä. 

Minä menen nyt paistamaan Nyhtökauraa! 

Linkkivinkki

Onneksi en ole yksin: http://www.menaiset.fi. Otsikosta vaan tuo sana "kuin" pois.

Noh, minulle kyllä riittää ihan itseni räpsimät koirapotretit höpötassuista ja luojan kiitos työpäiväni ovat niin lyhyitä, ettei kultamuruja tarvitse viedä dagikseen. 

Hullu koiranainen vuodesta -85

Indy ja Madde. Sekä Janome.

Tällaista meillä. 

On tässä joku ideakin: toteutan uuden vuoden tavoitettani valokuvata taas enemmän. Ei ole ihan helppoa kuvata Murmelia ja Näätää, joiden vauhti leikkiessä vastaa viritettyä formula-autoa, joka sinkoutuu juuri ajoradalta.

Tälle päivälle on toinenkin homma. Ompelukone. Uusi komea ystäväni Janome. Hän kuullostaa eteläamerikkalaiselta, mutten vielä ole selvittänyt hänen synnyinmaataan. Tuijotan konetta ja ohjekirjaa kunnioittavaa kauhistusta tuntien. Mitä olen oikein mennyt ostamaan? Seuraava askel on avata ohjekirja. 

Verhot, revennyt paita, lyhennettävät farkut, koiran syömä tyyny ja sohvanpäällinen odottavat innokkaina vuoroaan ja tulevansa ommelluiksi. 

Lauantaina astuin Kaartin Neule ja Ompelukone -liikkeeseen ja 8 minuuttia myöhemmin poistuin sieltä Janome kainalossani. Tämö hankinta on kaikkea muuta kuin harkittu. Olin varmaan helpoin asiakas ikinä: tulin, näin ja ostin. Koska olen yleensä Suuri Harkitsija (eli Toivoton Jahkailija), olen aika ylpeä tästä.

Minua hieman jännittää. Onhan ihan oma ompelukone vaktavan iso askel kohti aikuisuutta.

Kaukokaipuu

Olen kalpea. Niin kalpea, että rautakaupassa sekoitetaan minun naamani mukaan maalarinvalkoista.

Kun viettää ensimmäistä talveaan kymmeneen vuoteen, jolloin ei käy ulkomailla aurinkoenergian tankkauksessa, voi kiduttaa itseään harmaana helmikuisena lauantaina katselemalla vanhoja reissukuvia. Kuvia, joissa on ruskettunut ja merivettä hiuksissa. Kuvia, joissa on aurinkoa, lämpöä ja iloa. Sinistä taivasta, merituulen voimaa. Kauneutta ja valoa.

Saint-Maxime, Ranska

Cannes, Ranska

Saint-Maxime

Nerja, Espanja

Trinidad, Kuuba

Fuengirola, Espanja

Wanderlust, kaukokaipuu. Mikä kaunis sana.

Vanhanajan malliin

Matkustin tänään ajassa taakse päin. Aikaan paljon ennen minun aikaani.

Kävin nimittäin kauppa-autolla. 

Pakkasin laukkuun käteistä ja kangaskassin ja kävelin Liisanpuiston viereen odottelemaan MunaEggsPress-auton saapumista. Tunnelma oli rauhallinen, utelias ja odottava. Jonossa oli kymmenkunta ihmistä ja muutama koirankin. Ihan niin rohkea en sentään ole, että olisin ottanut kananmunien ostosreissulle omat koirani mukaan. En usko, että kovin moni 30:stä kananmunasta olisi selvinnyt ehjin kuorin kotiin. (Ja kas, onnistuin ujuttamaan koirat mukaan jopa kauppa-autosta kertovaan juttuun. Kerran hullu koiramama, aina hullu koiramama.)

Auton kurvattua paikalleen jonotimme tummissa talvitakeissamme harmaan helmikuun ja yllättävän lempeän merituulen ympäröimänä omaa ostovuoroa. Melkeinpä kaikkien ostajien mukaan lähti kenno kananmunia, mutta myös jäätelöä, piirakoita ja lihapaketteja.

Yrityksen motto on minun makuuni:

"Kaikessa mitä teemme on johtavana ajatuksena eläinten hyvinvointi ja tuotannon eettisyys." 

Tästä voit tehdä aikahypyn nykyaikaan ja tutustua yritykseen: https://www.munaeggspress.fi/TietoaMeista

Kuten kuvasta näkyy oli jonossa mukava tunnelma.

Lähikuvassa lauantai

Tavoitteita&lupauksia vuodelle 2017

-Valokuvata taas enemmän.
-Löytää aikaa liikunnalle. Pääni tarvitsee sitä jopa lihaksia enemmän.

-Saattaa eräs kirjaprojekti onnellisesti kauppojen hyllylle.

-Venytellä taas enemmän.
-Tehdä kesälomamatka Suomessa. Haaveissa soma Bed&Breakfast kauniissa ympäristössä. Kenties saaristossa...? 

-Tykätä työstä yhtä paljon kuin viime vuonnakin.
-Jokin uusi harrastus? Vaikka agilityä Indyn kanssa...

-Nauttia keväällä ja kesällä mahdollisimman paljon auringosta ja luonnosta.
-En saa laiminlyödä enää Riippumattoajattelijaa! Kyllähän minulta aikaa löytyy :)