Yksi lempirunoistani on ruotsinkielinen. Tämän Ulf Lundellin runo on ollut nastalla kiinnitettynä huoneeni seinällä jo yli kymmenen vuotta -taittelin sen reppuuni turvaan erään yläasteen ruotsin tunnin jälkeen. Runo muistuttaa minua siitä kuinka paljon ihanuutta on ympärillämme, kuinka paljon kauniita nautinnollisia asioita on pienissä hetkissä. Runo muistuttaa, että on luvallista nauttia siitä mistä minä eniten nautin: rauhasta, harmoniasta, hiljaisuudesta, luonnosta, mutta kuitenkin niin, että tiedän ihmisten olevan lähelläni. Runo on kaihoisa ja herkkä -aivan kuin myöhäinen kesäilta Saimaalla.

Onni on yksinkertaisia asioita. Niistä täytyy vain muistaa nauttia koko sydämellä, antaa niille mahdollisuus näyttäytyä.

Balilaisen uskomuksen mukaan ihminen tarvitsee onnelliseen ja tasapainoiseen elämään neljä asiaa: ystävyyttä, voimaa, rohkeutta ja runoutta. Ottakaamme ensimmäinen askel runouden avulla!

Jag trivs bäst i fred och frihet

för både kropp ock själ

ingen kommer i min närhet

som stänger in och stjäl

jag trivs bäst när dagen bräcker

när fälten fylls av ljus

när tuppar gal på avstånd

när det är långt till närmaste bus

men ändå så pass nära

att en tyst och stilla natt

när man sitter under stjärnorna

kan höra festens skratt

jag trivs bäst i fred och frihet

Jag trivs bäst när havet svallar

ock måsarna ger skri

när stranden fylls av snäckskal

med havsmusik uti

när det klara ock det enkla

får råda som det vill

när ja är ja ock nej är nej

ock tvivlet tiger still

då binder jag en krans av löv

ock lägger den vid närmaste sten

där runor ristats för vår skull

nån gång för länge sen

jag trivs bäst när havet svallar

ock måsarna ger skri

för både kropp ock själ