Juhannuksena kannattaa muistaa yksi asia. Ei kannata hukkua tilastoihin. Olisi todella tavanomaista ja tylsää esimerkiksi hukkua juhannuksena, kuolla tieliikenteessä juhannuksena, kadota kokkoreissulla juhannuksena, järjestää aseistettu piiritystilanne juhannuksena... Todella mielikuvituksetonta, sitä ajautuisi vain numeroksi iltapäivälehden lööppiin ja musteeksi muiden lukujen joukkoon poliisin papereihin. Ei, ei, ei, sen verran huomionkipeä drama queen kannattaa olla, että säästää soutuveneestä horjahtamisen tai pää edellä rantaveteen hyppäämisen vaikka sitten heinäkuun puolelle.
Täällä Punkaharjun Valtionhotellissa vietetään juhannusta 70-luvun merkeissä. Jo näin aamutuimaan olen nähnyt pitsihuvilan liepeillä varsin vetävän respatytön sinisessä minimekossaan, jonka suurilla kukkakuvioilla onnittelisi joukon ylioppilaita ja aulabaarin neidon suurilla kehyksillä kehystäisi helposti Taistelevat metsot.
Itse lähden kohta aamupalalle ja puen päälleni äidin vanhan ihanan kukkamekon. Iltapäiväksi töihin laitan kokkitakin seuraksi kunnolla hulmuavat hippilahkeet. Rauhaa&rakkautta keittiöön.
Itselläni juhannus taittuu työn merkeissä, mutta jos haluaa grillin tai kokon loisteessa lukea, niin juhannuslukemiseksi löytyy vaikka mitä! On Hannu Salaman Juhannustanssit, Tove Janssonin Muumi ja Vaarallinen Juhannus, F.E. Sillanpään Ihmiset suviyössä tai vaikkapa William Shakespearen Juhannusyön uni. Noita minä lueskelisin kukkaseppele päässä laiturilla...
Illalla kerään, kuten jo ihan lapsesta asti olen joka juhannus kerännyt, seitsemän erilaista kukkaa tyynyni alle ja näen kauniita, vai pitäiskö sanoa komeita unia sulhasista...Jännittää ihan!
